Tässä on pariinkin kertaan blogin historian aikana tullut todettua, että plasebot ovat yhtä hyvä – tai jopa parempi lääke mielialalääkkeeksi, mutta nyt ovat tutkijat löytäneet jotain, mikä saattaa länsimaisen medikalisointivimman aikalailla toisenlaiseen valoon:
copy+paste Hesarista:
Tutkimus: Vain otettu plasebo auttaa
2.2.2012 11:37
Jani Kaaro
Lääketieteellisessä kokeessa plaseboryhmään joutuneiden sydänpotilaiden riski kuolla pieneni, jos he ottivat plasebonsa määräysten mukaisesti, ilmenee uudesta tutkimuksesta. Tutkijat eivät osaa selittää tulosta, mutta sanovat, ettei se näytä liittyvän yleisiin elämäntapatekijöihin.
Tutkimus perustui jo lopetetun BEST-tutkimuksen aineistoon. BEST-tutkimuksessa arvioitiin kokeellisen beetasalpaajan tehoa sydänpotilailla kliinisissä kokeissa. Kaiser Permantente-tutkimuslaitoksen tutkijat keskittyivät kuitenkin analysoimaan pelkästään plaseboryhmää ymmärtääkseen paremmin miten plasebo vaikuttaa.
Koehenkilöt eivät itse tienneet saivatko he oikeaa lääkettä vai plaseboa. Plaseboryhmässä oli yli tuhat koehenkilöä.
Tutkijat havaitsivat, että potilaiden kuolleisuus pieneni merkittävästi, jos potilaat ottivat plasebonsa määräysten mukaisesti. Jos potilaat ottivat vähintään 75 prosenttia määrätyistä plasebolääkkeistä, heidän kuolleisuutensa oli 40 prosenttia pienempi kuin ihmisillä, jotka ottivat plasebonsa harvemmin.
Tutkijat koettivat myös haarukoida aineistosta vastausta siihen, johtuiko vaikutus siitä, että tunnollisimmin ohjeita noudattavat seuraisivat tunnollisimmin myös terveitä elämäntapoja. He tutkivat korreloivatko tulokset iän, sukupuolen, etnisen ryhmän, tupakoinnin, painoindeksin ja verenpaineen kanssa. Tulokset kuitenkin osoittivat, että mikään taustamuuttujista ei kyennyt selittämään vaikutusta.
Varsinaisessa BEST-tutkimuksessa testatusta beetasalpaajasta, bukindololista, ei ollut merkittäviä hyötyjä sydänpotilaille.
Tutkimuksen julkaisi Contemporary Clinical Trials.
— — — — —
Nykyaikainen länsimainen lääketiede on kyllä päässyt jo niin pitkälle, että se on oppinut tunnistamaan psykosomaattiset sairaudet. Itseasiassa, jos pikasella tutkimuksella ei löydy oireisiin mitään helposti lääkittävää selitystä, vastaus on se, että “sä vaan kuvittelet ton”.
Sairaudet ovat kuitenkin siinä mielessä aina todellisia, että niillä on oikeat oireet ja ne oikeasti rajoittavat elämää – oli sitten vika jalassa tai päässä. Psykosomaattinen paraneminen onkin sitten jotain, mitä länsimainen lääketiede ei ole edes suostunut ottamaan huomioon.
Tämä selittää, miksi niin monet ihmiset löytävät avun “uskomushoidoista” tai miksi niin monet kertovat parantuneensa esimerkiksi rukouksen voimalla. Koska ihmisellä on näköjään kyky parantaa itsensä jopa melkoisen tappavista taudeista. Se vaan vaatii jonkun samanlaisen asian, kuin Dumbolla oli sulka: Joku asia, minkä kuvittelee edesauttavan lentämistä – tai tässä tapauksessa paranemista.
Mutta kyllä, mieli voi sairastuttaa ihmisen ja mieli voi estää paranemasta, vaikka kroppaan pumpattaisiin minkälaisia rohtoja tahansa ja hoitaisi millaiset taitajat tahansa. Jos ihmiset olosuhteet ovat olleet tai ovat edelleen sellaiset, (monestikko olet kuullut jonkun sanovan, että masentaa, vaikka kaiken pitäisi olla päällisin puolin oikein hyvin?) että se ei tahdo elää, mutta elää, koska ei viitsi kuollakaan, se kuolee johonkin ja ennen aikojaan.
Tätä paremmalla syyllä on todella surkeeta, että mielenterveydenhuolto on sillä tolalla, millä se tällä hetkellä on, koska siellä itseasiassa lepäävät ne avaimet ihmisen terveyteen.
